Ohjeita

Avaa ohje haluamastasi aiheesta klikkaamalla sitä.

Kuntoarvion alkuhaastattelu: Asunnon käyttäjän havainnot, sekä tiedot korjaustarpeista

Nämä asiat käydään läpi kuntoarvion alkuhaastattelussa:
  1. Suoritetut korjaukset nykyisen asukkaan asumisen aikana ja huoltotoimenpiteet
  2. Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset
  3. Nykyisen omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot
  4. Nykyisen omistajan tiedossa olevat puutteet, vauriot, viat tai mahdolliset epäilyt niistä
  5. Nykyisen omistajan havaitsema vetoisuus, kylmyys tai mahdollinen jäätymisongelma / tapaus
  6. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut
  7. Nykyisen omistajan havaitsemat asumisen aikana haitalliset hyönteiset -tai tuhoeläimet
  8. Nykyisen omistajan havainnot ilmanvaihdon riittävyydestä normaalissa asumistilanteessa
  9. Asumistottumukset ( lämpötila yms.)

Rakennuksen kunnon seuranta ja huolto

Yleistä

Rakennusten säilyminen hyväkuntoisena edellyttää säännöllistä tarkkailua ja kunnossapitoa. Huoltovapaita rakenteita tai materiaaleja ei ole. Toiset materiaalit ja rakennusosat kestävät kauemmin kuin toiset. Säännöllinen tarkkailu sekä oikein ajallaan tehty huolto lisäävät rakennusosien ikää, eikä kalliita ja laajoja peruskorjaustoimenpiteitä tarvita.

Tarkastusmenettelystä

Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa, (kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä.) Tilaajan / tarkastuskohteen omistajan on tiedostettava, että kuntoarvio koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana. Tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten järjestelmien ja rakenteiden, kuten salaojien –ja sadevesijärjestelmien kuntoa ja toimivuutta, sekä ei voida tutkia sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta , jotka on maanpinnan alapuolella. (esim: Kellarikerroksen ulkopuolinen osa. Kuntoarvioon ei sisälly kohteesta erillään olevat tilat, kuten erillinen sauna, vaja tai autotallirakennus, ellei näistä sovita erikseen. Tilaajan tulee tiedostaa, että kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai – suunnitelma. Raporttiin ei sisälly kustannusarviota.

Rakennuksen huoltotarve

Eri rakennusosien huoltoväli on eripituinen. Vesikourujen, syöksytorvien ja  katon, puhdistus tulisi tehdä keväin ja syksyin. Rakennusosien ja materiaalien huoltotarve vaihtelee tapauskohtaisesti. Kevät- syksyhuoltojen yhteydessä on syytä tarkkaillaan muidenkin rakennusosien kuntoa silmämääräisesti. Rakennuksesta (asuinrakennus, varastot yms.) kannattaa pitää yllä huoltokirjaa, josta löytyvät rakennuksen piirustukset sekä tarkastus- ja huoltomuistiinpanot sekä selvitykset mahdollisista laajemmista korjaustoimenpiteistä. Kuntoarvion teko perustuu yleisiin tietoihin rakenteiden ja materiaalien toiminnasta.

Rakenteiden, rakennusosien ja pintojen kunnon tarkkaileminen

Talon asukkaan kannattaa perehtyä ainakin pääpiirteissään rakennuksen järjestelmien toimintaan sekä rakennejärjestelmään. Ajoissa havaittujen virheiden ja vaurioiden korjaaminen säästää rakennusta, rahaa ja jopa asukkaan terveyttä. Mikäli tämä tehtävä tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta, niin silloin huoltotoimet sekä rakennuksen kunnon tarkkailu kannattaa teettää ammattilaisella. Rakennuksen rakenteiden ja materiaalien kunnon tarkkailun lisäksi myös sähkö-, ilmanvaihto-, vesi- ja viemärijärjestelmät tarvitsevat omat tarkastuksensa ja huoltonsa. Jokaisessa talossa kannattaa tarkkailla vesimittarin kautta vedenkulutusta, mutta myös selvittää sen avulla, vuotaako vesiputkisto tai -laitteisto (mikäli mistään vesipisteestä ei oteta vettä, mutta vesimittari ilmoittaa silti veden kuluvan).

Omakotitalot

Rakennus tarkastetaan sekä ulko- että sisäpuolelta. Rakenteet ja näkyvät pinnat tarkastetaan kaikista kulkuaukollisista tiloista, joihin on esteetön pääsy. Oikeaan toteutusjärjestykseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Kustannusten kannalta järkevintä olisi tehdä huoneistojen kaikki sisäpuoliset korjaukset yhtäaikaisesti ja ulkopuoliset yhtäaikaisesti.

Jos korjauksia siirretään kuntoluokan takarajaa pidemmälle, on mahdollista, että:

– kyseiset vauriot kasvavat, -vahinkoriskit kasvavat, – korjauskustannukset nousevat, – joudutaan tekemään väliaikaisia korjauksia